Tuohtunut senegalilainen peruskoulunopettaja huitoo ilmaan selittäessään, miten tämänvuotinen ylioppilaskirjoitusten katastrofi pääsi syntymään.
Vain 30 prosenttia ylioppilaskirjoituksiin osallistuneista oppilaista läpäisi heinäkuussa pidetyt kokeet. Tulos on todennäköisesti Senegalin historian huonoin. Koko maa on ollut tuloksesta täysin tyrmistynyt.
Opettajan mukaan ainekset ovat kasautuneet vuosien mittaan, ja tulos on ollut odotettavissa. Ensinnäkin opettajien koulutustasoa on laskettu: nykyään opettajankoulutukseen pääsee, kunhan on suorittanut ylioppilastutkintoa edeltävän bfem-kokeen. Opettajankoulutusta on myös lyhennetty kahdesta vuodesta seitsemään kuukauteen.
Toiseksi opettajat ovat lakkoilleet viimeisen kolmen vuoden aikana paljon, koska protestoivat vajaan 200 euron kuukausipalkkaansa ja jatkuvasti pieneneviä koulujen materiaalimäärärahoja vastaan. Tuohtuneen opettajan luokassa on 50 kymmenvuotiasta oppilasta. Silti lukuvuosimaksuja on jouduttu nostamaan joka vuosi. Lakkojen takia koulupäivät ovat lyhentyneet ja opetuksen taso tietenkin laskenut saman verran.
Jotkut vanhemmat ovat tehneet kehityksestä omat johtopäätöksensä. Jos perheellä on rahaa, he ottavat lapsensa pois valtion koulusta ja vaihtavat yksityiskouluun. Harvalla perheellä kuitenkaan on siihen varaa. Päinvastoin, nousevat lukuvuosimaksut aiheuttavat joka vuosi päänvaivaa suurimmalle osalle perheistä.
Opettajan mielestä tilanne on kaikkiaan absurdi. Millaisia kansalaisia voi kasvaa sellaisesta sukupolvesta, jonka koululuokassa ei ole edes metrin mittaa, jolla oppilaille voisi opettaa mittayksiköitä? Tai miten heistä voi tulla ylioppilaita, jos opettajat eivät ole itsekään ylioppilaita?
Kuukausi ylioppilaskatastrofin jälkeen paljastuu, että eräs senegalilainen poliitikko on ostanut valtion rahoilla 15 000 euron arvoisen lampun omaan toimistoonsa.
50 oppilaan luokkaa opettava mies huokaa epätoivoisesti.
(Julkaistu Satakunnan Kansan Sunnuntai-liitteessä 23.8.2009)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
totuushan on, että siinä koulujärjestelmässä on paljon hyvää, riippuu mihin vertaa, mutta silloin kun se ei toimi, se ei toimi. Toivottavasti halitus tekee jotain ja asia otetaan todesta. Samalla voisi ottaa todesta äidinkielisen opetuksen ensimmäisillä luokilla. Se jo vaikuttaisi oppilaitten oppimismahdollisuuksia varmasti noin 50% korkeammalle. Hyvä Niina kun tuot niitä kriittisiäkin näkökulmia!
VastaaPoistaSepä siinä onkin, että nyt kun asiat ovat menneet huonompaan suuntaan, kaikki huomaavat, miten vähän nykyinen hallitus on panostanut koulutukseen. Hirveästi on kyllä rakennettu infrastruktuuria (moottoriteitä, kauniita taloja, ties mitä ja hyvä tietysti niin), mutta henkinen infrastruktuuri eli sivistyspuoli on jäänyt hunningolle. Saa nähdä, näkyykö tämän hetken tyytymättömyys jollain lailla seuraavissa presidentinvaaleissa. Niistä nimittäin puhutaan jo!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista