Senegalilainen liikennekulttuuri eroaa suomalaisesta tismalleen yhtä paljon kuin senegalilainen kulttuuri nyt ylipäätäänkin eroaa suomalaisesta. Senegalissa ei ehkä kannata edes puhua liikennekulttuurista, koska ei ole olemassa mitään yhtä liikennekulttuuria. On yhtä monta kulttuuria kuin on kuljettajaa, ja niitä kuljettajia on todella paljon. Seuraavassa yritän vertailla suomalaista ja senegalilaista liikennettä sekä selventää aihetta sekä itselleni että muille. Pitäkää kiinni penkistänne, tämä on autokoulu kantapään kautta!
Kulkuneuvo = Mikä tahansa väline, jolla pääsee eteenpäin nopeammin kuin kahdella jalalla. Käytännössä tällaisella kulkuneuvolla on joko neljä jalkaa tai sitten kahdesta neljään pyörää. Esimerkkejä: aasin, hevosen tai härän vetämä kärry, polkupyörä, mopo, henkilöauto, farmariauto, pakettiauto, neliveto-avolava, kuorma¬-auto, linja-auto, tahi epämääräisistä peltipaloista kokoon hitsattu laite, jossa on neljä pyörää ja moottori. Myös melkoista taakkaa kantavan kamelin olen joskus nähnyt. Sen sijaan koiria ei valjasteta kulkuneuvoiksi, kuten Suomessa. Myöskään skeittilautoja en ole nähnyt kulkuneuvoina käytettävän, mikä johtunee siitä, että ne olisivat mahdottoman huonoja etenemään hiekassa.
Tie = Mikä tahansa kulkuväylä, jota pitkin pääsee etenemään edellä mainitun kulkuneuvon avulla. Teitä on monenlaisia. Joskus tie voi muistuttaa Pohjankankaan ampuma-aluetta Tykistöprikaatin kranaatinheitinharjoituksen jälkeen, mutta sitäkin pitkin voidaan kuljettaa tuhansia tonneja vaikkapa hiekkaa, maapähkinöitä tai mangoja (tällaisilla osuuksilla jopa raskaasti lastatut kuorma-autot ovat yllättävän vikkeliä käänteissään). Joskus tie voi puolestaan olla kolmikaistainen, sileä ja uusi moottoritie. Tai sitten se voi olla juuri karhuttu punainen soratie, johon kuivuus on polttanut sihteerinkiharaa, tai johon ensimmäisen sateen ja ensimmäisen kuorma-auton kohtaaminen synnyttää komeita kraattereita. Tien leveydellä ei oikeastaan ole väliä; nelivetoinen avolava pääsee mopon mentävää kärrypolkua siinä missä aasikin. Kannattaa tosin pitää kiinni penkistä tai avolavan laidasta.
Liikenne = Se kulkuneuvojen massa, joka tunkeutuu samalle kulkuväylälle. Paikasta riippuen liikenne voi olla hyvin tukkoista tai hyvin liikkuvaa. Ahtaissa paikoissa, esimerkiksi Dakarin sisääntulo- ja ulosmenoväylällä, liikenne antaa työtä monille yritteliäille kaupustelijoille. Hikipyyhkeet, leyhyttelyviuhkat, nenäliinat, vesipussit ja puhelinoperaattorin saldolatauslipukkeet tekevät kauppansa. Hyvin liikkuvan liikenteen seassa jalankulkijan on vaarallista olla. Lehmät sen sijaan eivät kunnioita liikennettä. Ne astelevat tyynesti tien poikki eivätkä vaivaudu edes katsomaan vasemmalle tai oikealle. Yli satasta kaahaavat kuljettajaraukat joutuvat näissä tilanteissa päättämään nopeasti: joko törmään lehmään ja maksan kustannukset (paljon) tai väistän ojaan ja maksan kustannukset (paljon).
Liikennesääntö = Tilanteen mukaan joka suuntaan joustava säännöstö, joka on käytännössä eri asia kuin periaatteessa. Esimerkki: liikennesääntöjen mukaan kiertoliittymään jo ehtineet autot ovat etuoikeutettuja. Käytännössä ympyrässä jo olevat autot väistävät niitä, jotka tuuppaavat sisään liittymään.
Liikennemerkki = Hyvä pohja liimata mainoksia. Turistin vika, jos ei tiedä, mihin suuntaan risteyksestä haluaa kääntyä.
Yksisuuntainen katu = Hätätapauksissa kaksisuuntainen. Hätätapaus on mikä tahansa poikkeuksellinen tapaus, kuten esimerkiksi eksyminen, polttoaineen puute tai yksinkertaisesti laiskuus kiertää oikeaa kautta.
Pysäköintikielto = Hätätapauksissa vapaa pysäköinti. Hätätapaus on mikä tahansa poikkeuksellinen tapaus, kuten esimerkiksi kahvitauko, pissatauko, tervehdystauko.
Turvavyöpakko = Alkaa heti, kun näkyviin tulee santarmi. Turvavyöpakko on ollut voimassa Senegalissa nyt muutaman kuukauden. Vöitä on pidettävä etupenkeillä heti, kun nopeus on yli 50 km/h. Takapenkillä vyöpakkoa ei ole, mutta moniin autoihin vyöt on jo asennettu. Sakko vyön pitämättömyydestä on 3 000 cfa eli noin viisi euroa.
Kuljettaja = Kuka tahansa, jolla on tarpeeksi rohkeutta ja hulluutta astua edellä mainittujen kulkuvälineiden ohjaimiin ja lähteä ohjastamaan kulkuvälinettään edellä mainituille teille edellä mainitun liikenteen ja edellä mainittujen liikennesääntöjen joukkoon. Kuljettajia on montaa eri lajia. Seuraavassa luettelen heistä muutamia.
a) Teuvo, maanteiden kuningas -kuljettaja. Hänelle mikään auto ei ole liian nopea. Hän rakastaa puskurissa roikkumista, mutta ei uskaltaudu ohittamaan ennen kuin se on melkein liian myöhäistä. Ottaa turhia riskejä, joiden laskut joutuu maksamaan useimmiten joku muu kuin Teuvo itse.
b) Ryppy otsassa –kuljettaja. Hän uskoo olevansa oikeassa. Hän tööttäää jokaiselle liikenteen osapuolelle, joka haaksoittelee tiellä hieman epämääräiseen tyyliin. Kun ryppy syvenee, hän alkaa tökkä otsaansa etusormellaan ja osoittaa täten, että tööttäyksen kohde on hänen mielestään idiootti. Suurin osa energiasta meneekin tähän touhuun, mutta mahdolliset liikennevahingot eivät tietenkään johdu siitä, että Ryppy otsassa –kuljettaja olisi ajanut huonosti.
c) Tästä mennään perkele -kuljettaja. Ei tarvittane selitystä. Matkustajat ovat matkan jälkeen mustelmilla ja auton jouset poikki, mutta perille päästiin 110 km/h keskinopeutta, oli tie tai polku millainen tahansa.
d) Erittäin Tärkeän Ihmisen kuljettaja. Erittäin Tärkeällä Ihmisellä ei ole aikaa jumittaa liikenneruuhkassa. Hänet kiidätetään kauniilla autolla suoraan ruuhkien ohi sinne, minne hän on menossa.
e) Hyvä Kuljettaja. Heitä on vähän, mutta tällaisen kuljettajan kyytiin on ilo päästä. Hän ajaa rauhallisesti, ennakoi kaikkien edellä mainittujen epävarmat liikkeet, reagoi nopeasti, jarruttaa pehmeästi eikä hermostu mistään.
Alhamdoulilah, siunaavat senegalilaiset kaikkien matkojensa päätteeksi. Ei mikään ihme, vai mitä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
just näin =) Mutta tilannenopeus ja muun liikenteen havainnointi senegalilaisilla on yleensä meitä suomalaisia paremmin hallussa...
VastaaPoista